ICOMin raha- ja pankkimuseoiden komitean ICOMONin vuosikokous pidettiin Kansainvälisen numismaattisen neuvoston INCin kongressin yhteydessä, tällä kertaa Taorminassa. Myös hallitus kokoontui ainoaan vuosittaiseen tapaamiseensa.
Joka kuudes vuosi järjestettävä kongressi on numismaattisen alan keskeisin tapahtuma. ICOMONilla on ollut tapana järjestää oma vuosikokouksensa samassa yhteydessä. Itse asiassa koko idea ICOMONista sai alkunsa INCin kongressissa Brysselissä 1991. Joukko museoalan edustajia oli alkanut tuntea tarvetta painottaa museologista näkökulmaa myös numismatiikassa. INCn parissa ICOMONia pidettiin aluksi kilpailijana tai muuten vain tarpeettomana. ICOMON onnistui kuitenkin vakiinnuttamaan asemansa, mistä voi pitää todisteena esim. sitä, että alan keskeisiin vaikuttajiin kuuluva British Museumin rahakammio on tullut aktiivisesti mukaan toimintaan.
 |
| © Outi Järvinen |
Pieni komitea - laajat aiheet
ICOMON ei todellakaan kuulu ICOMin suurimpiin komiteoihin, mutta kokouksissa on yleensä ollut jäsenmäärään nähden paljon osallistujia. Trendi on tosin viime vuosina ollut laskujohteinen, mikä johtunee paljolti museoalan rahoitustilanteen huonontumisesta. Tilaisuus oli avoin kaikille yli kuudellesadalle kongressiin osallistuneille, mutta vain kolmisenkymmentä oli löytänyt tiensä paikalle. Tämä johtui varmasti myös siitä, ettei meille ollut löytynyt sijaa kongressin käytössä olleista luentosaleista, vaan käyttöömme oli annettu tila kaupungin omistamassa 1200-luvun pienessä palatsissa, joka sijaitsi kongressikeskuksesta katsoen keskustan toisella laidalla.
ICOMONin osuus kongressin ohjelmassa on yleensä koostunut pyöreän pöydän keskusteluista ja työpajoista. Näyttelytoiminta ja muu yleisötyö ovat viime vuosina olleet paljon esillä, mutta Taorminassa käsiteltiin niiden lisäksi myös kokoelmien hallintaa ja hoitoa.
Yhteistyöverkostot ja kokoelmien tulevaisuus
Kiintoisimman puheenvuoron piti Henry Flynn, joka työskentelee British Museumissa projektissa, jonka päämääränä on lisätä maan museoiden henkilökunnan tietoja ja taitoja numismaattisten kokoelmien ylläpitämisessä. Museot, joissa on numismaattisia kokoelmia, voivat liittyä yhteistyöverkostoon, Money and Medals Network. Verkosto on järjestäytynyt kymmeneen alueelliseen alaryhmään. Verkoston sivuille on koottu myös tietoja numismatiikan eri alojen asiantuntijoista sekä verkossa käytössä olevista tietokannoista. Tällä hetkellä museoita on mukana noin 120. Flynnin tehtävänä on organisoida verkoston toimintaa ja järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia.
 |
| © Outi Järvinen |
Keskustelussa kävi ilmi, että ainakin Belgiassa on ollut meneillään samantyyppinen projekti. Todettiin, että ICOMONin verkkosivut voisivat olla sopiva paikka kerätä yhteen tietoa tällaisista hankkeista. Kokoelmien saavutettavuus digitaalisin keinoin puhutti paljon, mutta myös museoesineet ja niiden ainutlaatuisuus olivat keskustelun aiheina. British Museumin rahakammiolla on (ilmeisesti sponsorirahoin) käytössään erityinen interpretation officer, jonka tehtävänä on kokoelmien ja yleisön suhteen lähentäminen. Nykyisessä niukkenevien resurssien tilanteessa tuntui lohduttavalta havaita, että edes jossain vielä uskotaan numismaattisten museoesineiden vetovoimaan ja mahdollisuuksiin yleisötoiminnassa.
Numismaattisten kokoelmien tulevaisuus vaikuttaa joka tapauksessa olevan paljolti verkon varassa. Se edellyttää melkoista panostusta tekniikkaan sekä asiantuntevaan sisältötuotantoon, mikäli kokoelmien halutaan olevan oikeasti tutkittavissa. Finnan kaltaiset rajattuja hakumahdollisuuksia ja satunnaisia hakutuloksia tarjoavat hakupalvelut eivät pysty tähän tarpeeseen vastaamaan. Odotankin mielenkiinnolla Kyproksen pankin rahamuseon pian julkistettavaa keskiaikaisten rahojen tietokantaa. Rahojen kuvauksessa on käytetty RTI-tekniikkaa (reflectance transformation imaging), joka oli ainakin itselleni uutuus. Se mahdollistaa rahojen tarkastelun valaistusta virtuaalisesti muuttaen. Esittelyn perusteella tekniikka vaikutti lupaavalta, ja edullisuudessaan (aloituspaketin voi tilata alle 500 eurolla) jopa uskomattomalta.
ICOMONin toiminta ja tavoitteet
ICOMONin puheenjohtaja Christel Schollaardt piti yhdessä kongressin varsinaisista sessioista esityksen ICOMONin toiminnasta ja tavoitteista. Paikalla oli myös muita kuin ICOMONin edustajia, joten virinnyt keskustelu oli mielenkiintoinen. Pankkimuseoiden kokoelmien kontekstittomuus ja tutkimuksellisen näkökulman puute koettiin ongelmaksi ainakin yliopistomaailmasta käsin tarkasteltuna. Niiden rooli nähtiin enemmän yleisöön kuin tutkijoihin vetoavina. Ilmi tuli kuitenkin, että ainakin joillain pankkimuseoilla on oma tieteellinen tutkimusohjelmansa. Museoiden ja yliopistojen suhteen vahvistamista pidettiin joka tapauksessa tärkeänä, ja tässä tunnustettiin ICOMONin keskeinen rooli mahdollisena välittäjänä.
 |
| © Outi Järvinen |
ICOMONin toiminnasta puhuttaessa perustajajäseniin kuuluva Hortensia von Roten Sveitsin kansallismuseosta piti tärkeimpänä sitä, että erilaisissa toimintaympäristöissä ja -kulttuureissa toimivien museoiden edustajat voivat vapaasti vaihtaa kokemuksiaan sekä omaksua uusia käytäntöjä ja toimintamalleja silloin kun vaikutusmahdollisuuksia on.
Ensi vuonna kokoonnutaan Milanossa ICOMin yleiskokouksen yhteydessä. ICOMONille on yleensä löytynyt joku paikallinen toimija, tavallisimmin pankkimuseo, joka on voinut toimia kokouksen isäntänä, mutta nyt ei yhteistyökumppania ole. Yleiskokouksen teema, Museums and cultural landscapes, istuu melko huonosti ICOMONin sisältöihin, mutta jonkinlainen ohjelmarunko hahmottui Taorminassa. Milanossa keskitytään digitointiin ja klinikkamuotoiseen kokoelmien hoito- ja hallintaneuvontaan. Kehitteillä on myös yhteistä ohjelmaa ICOMin dokumentointikomitean CIDOCin kanssa.
Milanon kokous tulee olemaan mielenkiintoinen, sillä tähtäimessä on hallituksen kokoonpanon uudistaminen. Tähän saakka on pyritty huolehtimaan siitä, että edustettuina ovat sekä eri museotyypit, maanosat että erilaiset toimet ja tehtävät – toki niin, että yksi henkilö voi toimia useammassa roolissa. Tämän on pidemmän päälle todettu aiheuttavan sekavuutta sekä tyhjäkäyntiä hallituksen toimintaan. Vuosikokous hyväksyikin hallituksen esityksen, jonka mukaan hallituksen koko pienenee, ja jokainen jäsen saa vastuulleen selkeästi määritellyt tehtävät.
Outi Järvinen
amanuenssi
Suomen kansallismuseo, rahakammio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti