Matkaraportti: Milano - Outi Järvinen

ICOMin raha- ja pankkimuseoiden komitean (International Committee for Money and Banking Museums, ICOMON) vuosikokous järjestettiin osana massiivista ICOMin yleiskokousta helteisessä Milanossa heinäkuussa. ICOMONin hallitus kokoontui samassa yhteydessä ainoaan vuosittaiseen tapaamiseensa. Milano oli mukana kilpailemassa jo vuoden 2013 kokousisännyydestä, mutta hävisi tuolloin melko selvin numeroin Rio de Janeirolle – siitä huolimatta (tai kenties juuri sen takia), että Italian kulttuuriministeriö oli lähettänyt muiden maiden ministeriöille paimenkirjeitä, joissa toivottiin, että ministeriöt patistaisivat maidensa ICOM-komiteoita antamaan äänensä Milanolle.

Avajaiset

Uudelleenjärjestelyjä hallituksessa

Täytyy myöntää, että ICOMONIN kokoontuessa ilmassa oli hieman haikeutta, kun valtaosa hallituksen jäsenistä oli lopullisesti erovuorossa. Kolme jäsentä jatkoi toiselle kolmivuotiskaudelle, ja sihteeri Eleni Zapiti siirtyi puheenjohtajan tehtäviin. Samassa yhteydessä pieneni myös hallituksen pääluku. Maantieteeseen ja museotyyppeihin perustuvasta edustuksesta luovuttiin, ja tavoitteena on kompaktimpi ja ketterämmin toimiva hallitus. Hallituksen verkkokokousten aikatauluttaminen ainakin helpottuu, kun ei tarvitse etsiä kompromissia Australian, Kiinan, Lähi-idän, Euroopan ja Etelä-Amerikan aikavyöhykkeiden välillä.

ICOMONin uusi hallitus

Tarkoitus kuitenkin on, että edustuksellisuus säilyy neuvoa-antavan komitean muodossa, ja sen jäsenet toimivat omissa verkostoissaan yhteyshenkilöinä. Muutos ehti jo aiheuttaa pientä nokittelua Aasian puolella, kun pitkään hallituksessa istunut Kiina ei olisi suvainnut Japanin nostamista Aasian edustajaksi. Nyt jäi hiukan epäselväksi, mihin asiassa päädyttiin. ICOMin seuraavan yleiskokoushan on Kiotossa, joten muutos olisi käytännön järjestelyjen kannalta toimiva. ICOMONilla on usein ollut yleiskokouksissakin oman alan yhteistyötaho, mutta Milanossa näin ei ollut, ja se näkyi. Järjestelyt jäivät täysin hallituksen harteille, mikä näkyi ajoittaisena kangerteluna ja sähläyksenä kun organisaattori puuttui. Yhteistyökuviot CIDOCin kanssa jäivät myös suunniteltua epämääräisemmiksi. Olin itse mukana ns. tieteellisessä järjestelytoimikunnassa ja kahlasin läpi esitelmäehdotukset, joita oli monentasoisia.

Numismatiikan kohtalo

Myös omana kohtalonani oli väistyä hallitustyöstä, eikä tilannetta tehnyt helpommaksi viime talvena Museoviraston yt-neuvottelujen tuloksena kohtalokseni koitunut irtisanominen. Osallistumiseni tulee varmasti jatkossa olemaan lähinnä satunnaista, ja vuosien varrella kehittyneet suhteet kollegoihin lakastuvat. Tilanne on tosin tuttu monelle ICOMONin aktiiville, eikä uuden hallituksenkaan voi varsinaisesti sanoa olevan museotyön substanssin ytimessä. Numismaattisen museotoiminnan näivettyminen on ollut selvästi nähtävillä jo pidempään, mutta vauhti näyttää viime vuosina kiihtyneen niin, että kohta voi jo alkaa puhua alasajosta. Sen sijaan, että museoissa panostettaisiin sekä yksilön kokemuksiin liittyviä että universaaleja sisältöjä tarjoavan numismaattisen aineiston hyödyntämiseen, käännetään sille yhä useammin selkä. Vaatimaton ja vaikeasti avautuva jää helposti kaiken suuren ja mahtavan jalkoihin.

Orpojen kokoelmien ongelma on jo tiedostettu ainakin Britanniassa jossa Henry Flynn British Museumista pitää yllä yhteistyöverkostoa  ja kiertää kouluttamassa museoiden henkilökuntaa numismaattisen aineiston käsittelyssä, luetteloinnissa ja esillepanossa. Henry piti nyt viime vuoden kokouksessa pitämänsä alustuksen jatkoksi eräänlaisen esimerkkityöpajan – tuttua asiaa pitkään numismaattisissa kokoelmissa työskennelleille, mutta varmasti hyödyllistä niille, joille numismatiikka on vieraampi alue. Toiminnalla pyritään turvaamaan se, että aineistot pysyisivät edes jotenkuten tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytettävissä, silloin kun niitä joudutaan hoitamaan ilman asiantuntemusta. Aina näin ei käy. Esimerkkinä Henry mainitsi Manchesterin museon, josta eläkkeelle jäänyt (entinen ICOMON-aktiivi) Keith Sudgen toimi jonkun aikaa vapaaehtoisena kokoelma-asiantuntijana, mutta on ilmeisesti hiljattain vetäytynyt toiminnasta – eivätkä kokoelmat ole enää saavutettavissa.

Mitä jäi käteen?

Tämänkertainen ICOMONin kokous oli sisällöllisesti kenties köykäisin niistä, johon olen osallistunut. Tämä oli jo etukäteen arvattavissa – yleiskokouksen teema Museums and cultural landscapes ei ole numismaattisten museoiden sisältöjen kannalta ehkä kaikkein relevantein teema. Keskustelua kuitenkin syntyi. Puhuttiin mm. tietokannoista ja niiden soveltuvuudesta numismaattisen aineiston tarpeisiin – eräänlainen ikuisuusaihe alalla. Useat kollegat taistelevat samojen ongelmien parissa kuin mitä Musketti tarjoaa käyttäjälleen. Numismaattisella alalla olisi tärkeätä, että aineistot olisivat kansainvälisesti käytettävissä niin, että aineistojen erityispiirteiden sekä alan tutkimuksen kannalta olennaiset tiedot toimisivat hakukriteereinä. Erilaisia projekteja onkin meneillään, mutta resursseja niiden eteenpäin viemiseen tuntuu olevan vaikeata saada. Vapaaehtoisia ja opiskelijoita käytetään paikoin ilmaisena työvoimana, mikä on monen mielestä eettisesti arveluttava ratkaisu.

Päättäjäistungosta

Kuvat ja teksti:

Outi Järvinen, amanuenssi

Suomen kansallismuseo, rahakammio

Matkaraportti: Taormina - Raha- ja pankkimuseoiden vuosikokous

Matkaraporttien sarjassa matkustetaan nyt Italian Taorminaan. Siellä järjestettiin 21.-25.9.2015 ICOMONin (International Committee for Money and Banking Museums) vuosikokous. Matkasta meille raportoi Outi Järvinen.


ICOMin raha- ja pankkimuseoiden komitean ICOMONin vuosikokous pidettiin Kansainvälisen numismaattisen neuvoston INCin kongressin yhteydessä, tällä kertaa Taorminassa. Myös hallitus kokoontui ainoaan vuosittaiseen tapaamiseensa.

Joka kuudes vuosi järjestettävä kongressi on numismaattisen alan keskeisin tapahtuma. ICOMONilla on ollut tapana järjestää oma vuosikokouksensa samassa yhteydessä. Itse asiassa koko idea ICOMONista sai alkunsa INCin kongressissa Brysselissä 1991. Joukko museoalan edustajia oli alkanut tuntea tarvetta painottaa museologista näkökulmaa myös numismatiikassa. INCn parissa ICOMONia pidettiin aluksi kilpailijana tai muuten vain tarpeettomana. ICOMON onnistui kuitenkin vakiinnuttamaan asemansa, mistä voi pitää todisteena esim. sitä, että alan keskeisiin vaikuttajiin kuuluva British Museumin rahakammio on tullut aktiivisesti mukaan toimintaan.

© Outi Järvinen

Pieni komitea - laajat aiheet

ICOMON ei todellakaan kuulu ICOMin suurimpiin komiteoihin, mutta kokouksissa on yleensä ollut jäsenmäärään nähden paljon osallistujia. Trendi on tosin viime vuosina ollut laskujohteinen, mikä johtunee paljolti museoalan rahoitustilanteen huonontumisesta. Tilaisuus oli avoin kaikille yli kuudellesadalle kongressiin osallistuneille, mutta vain kolmisenkymmentä oli löytänyt tiensä paikalle. Tämä johtui varmasti myös siitä, ettei meille ollut löytynyt sijaa kongressin käytössä olleista luentosaleista, vaan käyttöömme oli annettu tila kaupungin omistamassa 1200-luvun pienessä palatsissa, joka sijaitsi kongressikeskuksesta katsoen keskustan toisella laidalla.

ICOMONin osuus kongressin ohjelmassa on yleensä koostunut pyöreän pöydän keskusteluista ja työpajoista. Näyttelytoiminta ja muu yleisötyö ovat viime vuosina olleet paljon esillä, mutta Taorminassa käsiteltiin niiden lisäksi myös kokoelmien hallintaa ja hoitoa.

Yhteistyöverkostot ja kokoelmien tulevaisuus

Kiintoisimman puheenvuoron piti Henry Flynn, joka työskentelee British Museumissa projektissa, jonka päämääränä on lisätä maan museoiden henkilökunnan tietoja ja taitoja numismaattisten kokoelmien ylläpitämisessä. Museot, joissa on numismaattisia kokoelmia, voivat liittyä yhteistyöverkostoon, Money and Medals Network. Verkosto on järjestäytynyt kymmeneen alueelliseen alaryhmään. Verkoston sivuille on koottu myös tietoja numismatiikan eri alojen asiantuntijoista sekä verkossa käytössä olevista tietokannoista. Tällä hetkellä museoita on mukana noin 120. Flynnin tehtävänä on organisoida verkoston toimintaa ja järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia.

© Outi Järvinen

Keskustelussa kävi ilmi, että ainakin Belgiassa on ollut meneillään samantyyppinen projekti. Todettiin, että ICOMONin verkkosivut voisivat olla sopiva paikka kerätä yhteen tietoa tällaisista hankkeista. Kokoelmien saavutettavuus digitaalisin keinoin puhutti paljon, mutta myös museoesineet ja niiden ainutlaatuisuus olivat keskustelun aiheina. British Museumin rahakammiolla on (ilmeisesti sponsorirahoin) käytössään erityinen interpretation officer, jonka tehtävänä on kokoelmien ja yleisön suhteen lähentäminen. Nykyisessä niukkenevien resurssien tilanteessa tuntui lohduttavalta havaita, että edes jossain vielä uskotaan numismaattisten museoesineiden vetovoimaan ja mahdollisuuksiin yleisötoiminnassa.

Numismaattisten kokoelmien tulevaisuus vaikuttaa joka tapauksessa olevan paljolti verkon varassa. Se edellyttää melkoista panostusta tekniikkaan sekä asiantuntevaan sisältötuotantoon, mikäli kokoelmien halutaan olevan oikeasti tutkittavissa. Finnan kaltaiset rajattuja hakumahdollisuuksia ja satunnaisia hakutuloksia tarjoavat hakupalvelut eivät pysty tähän tarpeeseen vastaamaan. Odotankin mielenkiinnolla Kyproksen pankin rahamuseon pian julkistettavaa keskiaikaisten rahojen tietokantaa. Rahojen kuvauksessa on käytetty RTI-tekniikkaa (reflectance transformation imaging), joka oli ainakin itselleni uutuus. Se mahdollistaa rahojen tarkastelun valaistusta virtuaalisesti muuttaen. Esittelyn perusteella tekniikka vaikutti lupaavalta, ja edullisuudessaan (aloituspaketin voi tilata alle 500 eurolla) jopa uskomattomalta.

ICOMONin toiminta ja tavoitteet

ICOMONin puheenjohtaja Christel Schollaardt piti yhdessä kongressin varsinaisista sessioista esityksen ICOMONin toiminnasta ja tavoitteista. Paikalla oli myös muita kuin ICOMONin edustajia, joten virinnyt keskustelu oli mielenkiintoinen. Pankkimuseoiden kokoelmien kontekstittomuus ja tutkimuksellisen näkökulman puute koettiin ongelmaksi ainakin yliopistomaailmasta käsin tarkasteltuna. Niiden rooli nähtiin enemmän yleisöön kuin tutkijoihin vetoavina. Ilmi tuli kuitenkin, että ainakin joillain pankkimuseoilla on oma tieteellinen tutkimusohjelmansa. Museoiden ja yliopistojen suhteen vahvistamista pidettiin joka tapauksessa tärkeänä, ja tässä tunnustettiin ICOMONin keskeinen rooli mahdollisena välittäjänä.

© Outi Järvinen

ICOMONin toiminnasta puhuttaessa perustajajäseniin kuuluva Hortensia von Roten Sveitsin kansallismuseosta piti tärkeimpänä sitä, että erilaisissa toimintaympäristöissä ja -kulttuureissa toimivien museoiden edustajat voivat vapaasti vaihtaa kokemuksiaan sekä omaksua uusia käytäntöjä ja toimintamalleja silloin kun vaikutusmahdollisuuksia on.

Ensi vuonna kokoonnutaan Milanossa ICOMin yleiskokouksen yhteydessä. ICOMONille on yleensä löytynyt joku paikallinen toimija, tavallisimmin pankkimuseo, joka on voinut toimia kokouksen isäntänä, mutta nyt ei yhteistyökumppania ole. Yleiskokouksen teema, Museums and cultural landscapes, istuu melko huonosti ICOMONin sisältöihin, mutta jonkinlainen ohjelmarunko hahmottui Taorminassa. Milanossa keskitytään digitointiin ja klinikkamuotoiseen kokoelmien hoito- ja hallintaneuvontaan. Kehitteillä on myös yhteistä ohjelmaa ICOMin dokumentointikomitean CIDOCin kanssa.

Milanon kokous tulee olemaan mielenkiintoinen, sillä tähtäimessä on hallituksen kokoonpanon uudistaminen. Tähän saakka on pyritty huolehtimaan siitä, että edustettuina ovat sekä eri museotyypit, maanosat että erilaiset toimet ja tehtävät – toki niin, että yksi henkilö voi toimia useammassa roolissa. Tämän on pidemmän päälle todettu aiheuttavan sekavuutta sekä tyhjäkäyntiä hallituksen toimintaan. Vuosikokous hyväksyikin hallituksen esityksen, jonka mukaan hallituksen koko pienenee, ja jokainen jäsen saa vastuulleen selkeästi määritellyt tehtävät.


Outi Järvinen
amanuenssi
Suomen kansallismuseo, rahakammio