Matkaraportti Milano: Maija Kasvinen

Museoammattilaiset maailmaa parantamassa

 

Kesäinen lomareissu Italiaan vaihtui sujuvasti asiareissuksi osallistuessani ICOMin yleiskonferenssiin Milanossa heinäkuun alussa. Osallistuminen kyseiseen konferenssiin oli minulle ensimmäinen laatuaan ja lähdin matkaan ilman selkeää käsitystä siitä, mitä tuleman pitäisi. Konferenssi alkoi osaltani rennoissa merkeissä: saapuessani Milanoon sain tietää Museo Nazionale Scienza e tecnolgia Leonardo da Vincissä järjestettävästä Cult Nightistä. Nakattuani kimpsuni hotelliin suuntasin kohti tätä tieteen ja teknologian museota. Cult Night osottautui hyvin suosituksi tapahtumaksi: ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi tarjolla oli erilaisia tanssi- ja musiikkiesityksiä, ruokaa ja juomaa, vaikuttavaa esineistöä ja hulppeita saleja. Erityisen mieleenpainuva oli ruokaan ja ruoantuotantoon keskittyvä näyttely, joka pedagogisin videoin ja tekstein kertoi ruoantuotantoa mullistaneista keksinnöistä. ICOMin harmaita huopakasseja vilahteli väkijoukossa runsain määrin, mutta erityisen ilahduttavaa oli huomata että Cult Nightin olivat ottaneet omakseen kaikenlaiset ihmiset vauvasta vaariin. Museo oli elävä oivalluksen keskus, jossa sekottui tieto, olut ja hiki.

Tieteen ja teknologian museon Cult Nightissa ruokatrekkatrendi oli selvästi esillä

Seuraava päivä alkoi ilmottautumisella ja tutustumisella 256-sivuiseen ohjelmaraamattuun. Avauspuheenvuoroon sisältyi mm. Ekonomisti David Throsbyn presentaatio, joka käsitteli museoiden arvoa ja argumentointia museotoiminnan tärkeydestä. Thronsby jakoi museoiden arvon useisiin, (lähes) konkreettisiin arvoihin, joilla voidaan kommunikoida museoiden merkittävyyttä maailmassa, jossa talouden numerot ovat päättäjien äidinkieli.

Kulttuuriekonomisti David Thronsby esitelmöi mittareista ja arvoista museoissa

Päivä tarjosi lisäksi paljon keskustelua museoiden sosiaalisesta vastuusta ja merkittävyydestä. Carla Prat Meksikosta painotti museoiden vastuuta historian väärinkäytösten esiintuomisessa ja ”ihmisoikeuksien kulttuurin” luomisessa. Pratin puheenvuoroa edelsi Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallion puheenvuoro, joka kirvoitti yleisöltä runsaat naurut Kallen kertoessa Lenin-museon mittavasta remontista ja asettaessaan kiistellyn hallitsijan uudenlaiseen valoon. Päivän mittaan kiertelin lukuisissa esityksissä ja sukkeloin eri komiteoiden järjestämien tilaisuuksien välillä. Koko komiteajärjestely oli minulle entuudestaan melko vieras ja pääsinkin tietämättömyyteni varjolla tutustumaan eri osastojen toimintaan. 

Carla Prat Meksikosta painottaa museoiden sosiaalista vastuuta

Ohjelmaa riitti pitkälle iltaan itse kokouskeskuksessa ja vielä senkin jälkeen. Puheenvuorojen jälkeen suuntasin yhteispohjoismaalaiseen vastaanottoon kuulemaan eri maiden komiteoiden yhteistyösuunnitelmista. Puheiden lomassa herkuteltiin viinillä ja suupaloilla ja tutustuttiin kollegoihin. Ilta jatkui vielä kaupungin tunnetuimmassa nähtävyydessä, tuomikirkko Duomossa konsertin merkeissä. Mielenkiintoinen päivä täynnä uusia tuttavuuksia, luentoja ja nautiskelua.

Carla Prat Meksikosta painottaa museoiden sosiaalista vastuuta

Jälkeenpäin kokouksen antia summatessa mieleen nousivat erityisesti uudet tuttavuuden ja ne puheenvuorot, joissa puhuttiin museoiden sosiaalisesta roolista. Sosiaalisen roolin voi nähdä kahtijakoisena: toisaalta museoiden tulee tuoda esiin historian tapahtumia ja tuoda yhteet ihmiset eri sukupolvien ja jopa vuosisatojen yli - liittää kertomukset osaksi laajempaa jatkumoa, antaa eväitä paremman yhteiskunnan rakentamiseen. Toisaalta museolla voidaan nähdä olevan hyvin konkreettinen sosiaalinen rooli ihmisten yhteentuomisessa tässä ajassa. Museot ovat julkista tilaa, jossa on mahdollisuus kohdata ihmisiä eri taustoista. Kenties museoiden antamia sosiaalisen kohtaamisen mahdollisuuksia voisi verrata kauppakeskuksien aikoinaan antamiin sosiaalisen näyttäytymisen ja kanssakäymisen mahdollisuuksiin. Museo henkii kulttuurista pääomaa, jota museokävijä voi täydentää samalla kun tapaa muita ihmisiä luontevasti ja ilman suoraa kontaktia. Museoiden muutos on ollut nähtävillä jo pitkään – toimintoja täydentää yhä useammin museokauppa ja -kahvila – ja museopedagogia painottaa keskustelua autoritäärisen opettamisen sijaan. Kohtaaminen on nostettu keskiöön.

Stedeljik museolla oli tärkeä sanoma ja upeat presentaatioslidet

ICOM konferenssi oli konkreettinen esimerkki sosiaalisuuden painotuksesta. Kohtaaminen erilaisten ihmisten kanssa, keskustelu, haastaminen ja omien ajattelumallien kyseenalaistaminen ja fyysisen paikan osoittaminen kaikelle tälle, on se, mitä tarvitaan niin museokentällä kuin muuallakin.

Carsten Höllerin järjestämä yhden päivän festivaali Pirelli Hangar Bicoccassa.

 Maija Kasvinen
kuraattori; nykytaide, julkisen tilan taide
Suomen kuraattorien yhdistyksen (SKY ry) puheenjohtaja