Ryhmäkuva. © Marjo Meriluoto-Jaakkola |
Etelä-Afrikan museoiden haasteita ja uudenlaista intoa
Etelä-Afrikassa on paljon erittäin mielenkiintoisia museoita, joita johdetaan hyvin ammattimaisesti ja joilla on upeita kokoelmia, mutta joilta usein puuttuu resursseja ja uskoa omiin kykyihin tuottaa laajoja, jopa kansainvälisiä yleisöjä kiinnostavia näyttelyitä. Orjuuden ja apartheidin perintö näkyy vahvasti koko Etelä-Afrikan yhteiskunnassa ja etenkin historiallisen tiedon käsittelyssä. Tutustuimme useampaankin hienoon uuteen museoon, joissa oli lähdetty aivan makrotasolta tutkimaan paikallista historiaa ja rakentamaan tasaveroisempia suhteita yhteisön eri rotuja edustavien ryhmien välille. Mustien ja värillisten kokemista epäinhimillisyyksistä kertovien monumenttien näkemisen jälkeen oli koskettavaa kuulla ja kokea, että siltojen rakentaminen todella on mahdollista. Uskon, että konferenssin järjestäminen Etelä-Afrikassa antoi paikalliselle museoille erittäin paljon paitsi kansainvälisiä kontakteja myös intoa ja nostetta kehittää omaa toimintaansa.
District Six museo kertoo Kapkaupungin keskustasta apartheidin aikana pois ajetun mustan yhteisön elämästä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. © Marjo Meriluoto-Jaakkola |
Uusia yleisöjä, uusia yhteistyökumppaneita näyttelyihin ja näyttelyiden vaihtoon
Konferenssin sessioissa pureuduttiin aina ajankohtaisiin uusien kävijäryhmien houkutteluun museoihin ja uusien näyttelyvaihtomahdollisuuksien luomiseen. Keynote-puhuja Wim Pijbes Amsterdamin Rijksmuseumista puhui avointen kokoelmien merkityksestä uusien yleisöjen hankkimissa. Rijksmuseumin kokoelmiin kuuluvien 250,000 kuvan antaminen vapaaseen käyttöön varmaankin tuo yhdelle maailman tämän hetken suositummista museoista entistä enemmän näkyvyyttä ja sitä kautta yleisöä. La Caixa Foundationin 150 neliömetrin näyttelyksi avautuva rekka taas tavoittaa 2 miljoonaa espanjalaista joka vuosi. Yhdysvalloissa kiertäviä näyttelyitä on alettu viedä pienten museota vailla olevien kaupunkien kirjastoihin. Myös näin voidaan tavoittaa miljoonia uusia museokävijöitä ja kierrättää näyttelyitä museon kotiympäristöä laajemmalle yleisölle.
ICEE on hyvin käytännönläheinen komitea. Konferensseissa on aina kolme osaa: sessiot, behind the scenes -museokäynnit ja joka maailmankolkan näyttelyiden Market Place. Ideoita ja uutta osaamista omaan työhön tarttuu monissa tilanteissa: bussimatkakeskusteluissa vieruskaverin kanssa, tutustuessa uusiin museoihin ja näyttelyiden uudenlaisiin tekniikoihin tai luennoilla istuessa. Etelä-Afrikan museoissa ei ehkä niinkään tule tehneeksi teknisiin innovaatioihin liittyviä löytöjä, mutta sitäkin enemmän muistuu mieleen, että parhaissa näyttelyissä on keskeistä vahva tarina, joka on asianmukaisesti tutkittu ja tuotettu suuren yleisön pureskeltavaksi.
!Khwa Ttu, the San Education and Culture Centre. © Marjo Meriluoto-Jaakkola |
Marjo Meriluoto-Jaakkola
Vapriikki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti