ICOMin kansainväliset komiteat - suora väylä kansainvälistymiseen

Seuraava kirjoitus ICOMin kansainvälisistä komiteoista on Carina Jaatisen, ICEEn puheenjohtajan, käsialaa (International Committee for Exhibition Exchange). Kuvat on otettu viime syyskuussa Suomessa järjestetyssä ICEE konferenssissa. Kurkkaa myös edellinen blogaus konferenssin jälkilöylyistä. 

ICOMissa toimii tällä hetkellä 30 kansainvälistä komiteaa. Kansainvälisten komiteoiden järjestämissä konferensseissa ja muissa tapaamisissa museo- ja kulttuuriperintöalan ammattilaiset kokoontuvat vaihtamaan kokemuksia ja tietoa sekä kehittämään alan toimintaa ja yhteistyötä. Kansainvälisiin komiteoihin kuuluu yli 12 000 jäsentä eli noin kolmannes ICOMin koko jäsenmäärästä.

ICEE ryhmäkuva Göstan edustalla Mäntässä
©ICEE2014

Kansainvälisten komiteoiden lista näyttää varsin monitahoiselta. Lähemmin listaa tarkastellessa voi todeta, että kaksikolmasosaa komiteoista on perustettu jonkin erikoisalan kokoelmien ja museoiden kohtauspaikaksi. Nämä ovat useimmiten kansainvälisten komiteoiden vanhinta joukkoa.

Ensimmäiset komiteat aloittivat toimintansa jo vuonna 1948, vain kaksi vuotta järjestön perustamisen jälkeen, ja ne keskittyivät koristetaiteeseen ja designiin (ICDAC), arkeologiaan ja historiaan (ICMAH), etnografiaan (ICME), luonnontieteeseen (NATHIST) ja tieteeseen ja teknologiaan (CIMUSET).

Sisältökysymykset olivatkin museoalan kansainvälisen yhteistyön keskeisiä teemoja vuonna 1946 perustetun maailmanjärjestön alkuvaiheessa. Niiden lisäksi yhteistyö- ja kehittämistarpeita oli jo tunnistettu myös museo-opetuksen (CECA, 1948) sekä dokumentoinnin osalta (CIDOC, 1950). Vuosikymmenten kuluessa komiteoiden kokonaisuus on rikastunut mm. av-teknologioihin, johtamiseen, museologiaan sekä markkinointiin paneutuvilla komiteoilla. Uusia komiteoita perustetaan harvakseltaan, viimeisimpänä kokoelmatoimintaan keskittyvä COMCOL 2013.

Osallistuin itse ensi kerran vuonna 2007 ICEEn eli näyttelyvaihtokomitean kokoukseen ICOMin yleiskokouksen yhteydessä Wienissä. Lähetteenäni oli Espoon kaupunginmuseon tavoite luoda kontakteja kansainvälisen näyttelytoiminnan kehittämiseksi. Osuin tilanteeseen, jossa komitealle valittiin uutta hallitusta ja saatuani silloiselta esimieheltäni vihreää valoa ilmoittauduin hallituskandidaattien joukkoon – ja tulin valituksi. Taustalla vaikutti ajatus, että verkostoitumisen kannalta sitoutunut komiteatyöskentely on huomattavasti tuottavampaa kuin satunnainen konferenssimatkailu.

Verkostoja ja kontakteja on myös syntynyt runsaasti kuluneiden kahdeksan vuoden aikana, joina olen ehtinyt toimia useissa eri luottamustehtävissä niin ICOM Suomen komiteassa, ICEEssä, kuin ICOMin vaalikomiteassakin. Kokemuksista ja verkostoista on ollut monipuolisesti hyötyä perustyöni kannalta, mutta innostavaa on ollut myös huomata kuinka globaali kollegaverkosto on vain yhden sähköpostin päässä kun on ollut tarve selvittää jotain alaan liittyvää erityiskysymystä kansainvälisestä näkökulmasta. ICOMissa kollegiaalinen viestintä ja vuorovaikutus on mutkatonta ja perustuu tasa-arvoisuuteen, asemasta ja tittelistä riippumatta.

ICEEn 2014 konferenssin avajaisvastaanotto Kansallismuseossa
©ICEE2014

Kansainvälisten komiteoiden jäsenyys ja osallistuminen ICOMin toimintaan on tehokas väylä kansainväliseen verkostoitumiseen. Verrattuna muihin museoalan kansainvälisiin konferensseihin ICOMin kansainväliset komiteat tarjoavat erityisesti tilaisuuden matalan kynnyksen osallistumiseen, relevantit foorumit esitellä korkealaatuista suomalaista museotyötä ja mahdollisuuden osallistua pitkäjänteiseen oman alan kehittämistyöhön kansainvälisessä kontekstissa. ICOMissa on tilaa kaikille.

Mikäli et tiedä, oletko jonkun kansainvälisen komitean jäsen, voit kysyä apua joko ICOM Suomen komitean kautta tai sähköpostilla suoraan sihteeristöltä Pariisista. Mikäli muistelet olleesi joskus jonkun komitean jäsen, voit myös tarkistaa asian suoraan kyseisen komitean sihteeriltä. ICOMin jäsenprosessia pyritään parhaillaan parantamaan, mutta nopeasti paisuneessa yli 30 000 jäsenen järjestössä se on osoittautunut aikaa vieväksi.

ICEEn pj Carina Jaatinen ja hallituksen jäsenet Anne-Marie Raymond Kanadasta ja Yousef Khacho Qatarista neuvottelemassa vuoden 2015 konferenssin järjestämisestä Etelä-Afrikassa Apartheid-museon johtajan Christopher Tillin kanssa.
©ICEE2014

Kolmivuosittain järjestettävissä yleiskokouksissa on erinomainen mahdollisuus käydä kurkistamassa eri komiteoiden kokouksiin ja vertailla niiden kiinnostavuutta omien tarpeiden kannalta. Seuraava yleiskonferenssi järjestetään Milanossa vuonna 2016. Yleisteemana on kulttuurimaisema, minkä lisäksi jokaisella komitealla on omat teemansa ja sisältönsä, joista kuulemme lisää tämän vuoden loppupuolella. Milano on Suomen näkökulmasta lähellä ja hyvien yhteyksien päässä. Suosittelen lämpimästi osallistumista. Toivottavasti tapaamme siellä!


Carina Jaatinen
ICEE, puheenjohtaja (2013-2016)
ICOMin kansainvälisten komiteoiden kokouksen puheenjohtaja (2014-2016)