MATKARAPORTTI RELEVANCE 2017 -KONFERENSSISTA LONTOOSSA
14.-18.10.2017
ICOMin alaosastojen DEMHISTin ja CECAn yhteiskonferenssi
järjestettiin teemasta ”Are we trying hard enough? Making museums and historic houses relevant to
audiences in the twenty-first century.” Konferenssi oli alun perin
tarkoitus järjestää ehdotuksestani Suomen kansallismuseossa samasta teemasta,
”millä keinoilla saavutetaan museoihin, historiallisiin kohteisiin ja
kotimuseoihin uusia asiakkaita, miten ne pystytään pitämään jatkuvasti
houkuttelevina?” Taloudellisen tilanteen takia konferenssi siirrettiin muualle,
ja järjestämisvastuun otti Historic Royal Palaces, jonka johdosta
konferenssipaikkoina toimivat sille kuuluvat The Tower of London ja Hampton
Court Palace.
Yhtenä konferenssin keskeisenä kysymyksenä oli, kuinka
mitata museon merkitystä? ”Jos se on merkityksellinen yhteisölleen”, vastasi
konferenssin avainpuhuja, kulttuurikonsultti Franklin Vagnone, joka on myös
toinen The Anarchist’s Guide to Historic
House Museums-kirjan kirjoittajista. Hän kertoi, kuinka museoiden pitäisi
ottaa huomioon monia yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia, esim. uusi asenne
historiantutkimuksessa, kiinnostus tavallista ihmistä kohtaan, kuinka kaikkien
tarinat ovat yhtä tärkeitä ja samanarvoisia; seksuaalisuuden uudelleen
määrittely; väärät uutiset ja valehtelu (myös museo voi perustua ”valheelle”,
esim. Museum of Innocence Istanbulissa); epämieluisan tai synkän historian
esiintuominen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus (esim. Yhdysvalloissa
käynnissä orjuuden kannattajien muistomerkkien poistaminen). Vagnone kysyi
esimerkkien valossa (mm. Venetsia), että onko historialliselle paikalle enemmän
etua vai haittaa, että se pääsee Unescon suojelulistalle? Vagnone on
harrastanut historiallisissa kotimuseoissa nukkumista ja julkaissut niistä
tarinoita ”Sleeping Around, One Night Stand”-blogipostauksissaan. #PillowTalk
”Museoanarkisti”
Franklin Vagnone: ”Museums are not neutral!”
Giuliano Gaia kertoi neljän milanolaisen kotimuseon
hankkeesta, joka yritti saada kaikkein vaikeinta kohderyhmää - teini-ikäisiä –
kiinnostumaan museoista. Koska chattailu on nuorten suosituin harrastus,
suunnitteli Gaia museoiden kanssa chatbot-pelin, jolla nuoret osallistuisivat
enemmän museovierailuunsa. Teinit etsivät pelin avulla museoista vihjeitä,
kuinka ratkaista erilaisia mysteereitä.
Konferenssissa puhuttiin paljon myös tunteista. Jenny
Wedgburyllä oli kiinnostava tutkimusaihe, ”emotional heritage”, tunneperintö
sekä kadonnut kaupunki. Mitä voimme oppia historiallisista paikoista, joita ei
enää ole tai jotka ovat muuttaneet merkitystään, kuinka voimme saada ihmiset
tuntemaan ”historia jalkojensa alla”? Elisabeth Meunier puolestaan puhui hiljaisuuden
merkityksestä museovierailija-tutkimuksessaan, kuinka hiljaisuus on tärkeää
tietoisuuden kehittämiselle ja mahdollistaa sen, että vierailija arvostaa
näkemäänsä. Hänen tutkimustensa mukaan hiljaisuus edelsi positiivisia tunteita,
kuten esim. iloa ja innostusta.
Monessa puheenvuorossa museoiden tärkeiksi tehtäviksi
sanottiin sitoutumisen aktiiviseksi toimijaksi omassa ympäristössään ja
toisaalta syrjäytymisen ehkäisemisen. Taten ensimmäinen naisjohtaja, Ms.
Balshaw, kertoi Tate Galleryssä olleesta näyttelystä seksuaalisuudesta.
Näyttelyn yleisöstä 56 % oli LGBT-kävijöitä, ja museo sai tuhansittain
asiakaskommentteja ja palautetta – enemmän kuin yhdestäkään muusta näyttelystä.
Näyttelyn aikana museossa järjestettiin mm. Gay Club Party ja Voguing-esityksiä.
Tate Modernissa oli puolestaan näyttely black powerista, ja sekin sai kolme
kertaa enemmän kävijöitä kuin yleensä - ja etenkin nuoria!
Towerin ja Hampton Courtin lisäksi konferenssin aikana
vierailtiin Geffrye Museumissa, Design Museumissa (California – Designing
Freedom –näyttely), Kensingtonin palatsissa (Diana – Her Fashion Story
–näyttely) sekä Leighton House Museumissa (Alma-Tadema – at Home in Antiquity).
Viimeisenä matkapäivänä oli vielä vierailu maineikkaaseen
yliopistokaupunkiin Oxfordiin. Luentojen ohella oli parisen tuntia aikaa
tutustua kaupungin museoihin, joista valitsin yhden, Ashmoleanin.
Ashmolean-museolla olisi voinut viettää kauemminkin aikaa tutustuen sen
valtaviin arkeologisiin kokoelmiin ja taideaarteisiin.
Helsingissä, 24.10.2017
Näyttelypäällikkö Minerva Keltanen,
Suomen kansallismuseo
Ahsmoleanin museon antiikin kokoelmista
veikeät aryballos-hajustepullot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti