Kansainvälisen museokeskustelun, näyttelyvaihdon ja komiteatyön huippuhetkiä Milanossa!
ICOMin yleiskonferenssia Milanossa 3.-9. heinäkuuta voi kutsua museoammattilaisten megafestivaaliksi. Kolme ja puolituhatta osanottajaa täytti Milanon kongressikeskuksen salit ja viikon aikana tarjolla oli satoja museotyötä ja museoiden tulevaisuutta pohtivia esitelmiä, puheita ja keskusteluja. Yleiskonferenssien ydinantia on päästä tutustumaan ICOMin kansainvälisten komiteoiden toimintaan, jotka kaikki kokoontuvat yhteen kerran kolmessa vuodessa.
 |
| ICOMin yleiskonferenssi järjesettiin konferenssikeskus MiCossa Milanossa. |
 |
| Yleiskonferenssissa oli nimekkäitä keynote puhujia, mm. David Fleming Liverpoolin museoista. |
Yksi ICOMin kolmestakymmenestä kansainvälisestä komiteasta on näyttelyvaihtoon erikoistunut ICEE eli International Committee for Exhibitions and Exchange, jonka puheenjohtajana olen toiminut viimeiset kolme vuotta. ICEEn konferenssi osana Milanon yleiskonferenssia oli minulle oman puheenjohtajakauteni huipentuma, jossa korostuivat komitean hallituksen loistava yhteistyö, vaikuttavat kumppanuudet, ystävyys ja ilo yhteisestä onnistumisesta – myös osanottajiemme kanssa. ICEEn 2016 ohjelma löytyy viralliselta nettisivultamme. En esittele sitä tässä tarkemmin, vaan reflektoin mieluummin kokemuksiani itse kansainvälisestä komiteatyöstä, josta hieman haikeana nyt luovun yhdeksän hallitusvuoden jälkeen.
 |
| Carina Jaatinen avaamassa ICEEn konferenssia. |
 |
| ICEEn konferenssissa oli tiivis tunnelma. |
 | |
| ICEEn kumppani Izi.TRAVEL järjesti Storytelling –workshopin osana ICEEn konferenssiohjelmaa. |
 |
| ICEEn ekskursiot veivät mm. Pirelli HangarBicoccaan, Pirelli-yhtiön yksityiseen, vanhoihin hangaarirakennuksiin perustettuun näyttelykeskukseen. Esillä oli huikeaa nykytaidetta, mm. pysyvänä installaationa Anselm Kieferin vaikuttava the Seven Heavanly Palaces 2004-2015. |
ICOM on ainutlaatuinen!
ICOMin toiminnassa voi hahmottaa kolme perustasoa –
- 119 kansallista komiteaa, jotka ottavat jäsenet (nyt jo yli 36 000!) ja hyödyntävät ICOMin luomia välineitä kuten eettistä koodistoa toiminnassaan
- 30 kansainvälistä komiteaa, jotka tarjoavat jäsenistölle temaattisia foorumeita ja verkostoja
- ICOMin ohjelmat, kuten esim. kansainvälinen museoammatillinen koulutus ja toiminta kulttuuriesineiden laittoman maastaviennin estämiseksi, joita toteutetaan yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa
Monelle suomalaiselle museoammattilaiselle tutuin lienee oma ICOM Suomen komitea. Se on muihin ICOMin kansallisiin komiteoihin verrattuna yksi vireimmistä ja avoimimmista ja lisäksi kooltaan yksi suurimmista (eri maiden väestömääriin suhteutettuna lienee suurin!).
Suomalaisia on paljon mukana myös kansainvälisten komiteoiden toiminnassa ja hallituksissa. Kansainväliset komiteat ovatkin se varsinainen järjestön toiminnan ydin. Ympäri maailmaa kokoontuvat komiteat tarjoavat verkostoitumisen, oppimisen ja kokemustenvaihdon foorumeita maailman kaikille museoammattilaisille. Erityisen merkittävää on, että demokraattinen ja globaalisti toimiva ICOM on monille kehittyvissä maissa tai yhteiskunnallisesti epävakaissa oloissa toimiville museoammattilaisille ainoa mahdollinen toivo ja väylä päästä osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön. Meille, joille kansainvälisiin konferensseihin osallistuminen on resurssien puolesta toisinaan hieman helpompaa, ICOM on ennen kaikkea ainutlaatuinen foorumi kulttuurisen ymmärryksemme ja maailmankuvamme laajentamiseen ja pitkäjänteisten ammatillisten kontaktien rakentamiseen.
Yleiskokousvuosina, kuten nyt Milanossa, kansainväliset komiteat valitsevat uudet hallitukset. Toimikausi on kolmivuotinen, ja kahden kauden jälkeen voi vielä tulla valituksi komitean puheenjohtajaksi, kuten minun tapauksessani kolme vuotta sitten Rion yleiskokouksessa. Jännittävää kuulla, mikä on suomalaisten osuus kansainvälisten-komiteoiden hallituksissa nyt Milanon jälkeen.
 |
| ICEEn vanhan ja uuden hallituksen jäsenet vaalien jälkeisissä tunnelmissa. |
Komiteatyön arkea ja tulevaisuuden haasteita
Komiteatyö vie aikaa. Erityisesti puheenjohtajat ja muut avainhenkilöt joutuvat tasapainoilemaan aikapaineiden kanssa, joita komitean johtaminen oman päivätyön ohella aiheuttaa. Hallitusjäsenet pystyvät yleensä tapaamaan toisiaan fyysisesti vain kerran vuodessa konferenssien yhteydessä. Hallituksen yhteydenpito tapahtuu etätyöskentelynä, mitä hankaloittaa vielä se, että jäsenet asuvat eri maissa ja eri aikavyöhykkeillä. Kolmivuotiset toimikaudet asettavat omat haasteensa: ensimmäinen kausi kuluu yleensä opetteluun, etenkin koskien yhteistyötä ICOM sihteeristön kanssa ja osallistumista ICOMin vuosittaisiin yleiskokouksiin. Toiseksi ihmisten vaihtuminen komitean hallituksessa vie jatkuvasti osaamispääomaa toiminnalta.
Kaikista yllämainituista syistä johtuen on erityisen tärkeää, että ICOM järjestönä pystyy tukemaan kansainvälisten komiteoiden toimintaa luomalla yhteisisä ohjeistuksia ja suosituksia, sekä tarjoamalla vertailutietoa eri komiteoiden käytännöistä. Näiden kysymysten edistämiseksi olen tehnyt konkreettisia aloitteita toimiessani viimeiset kolme vuotta puheenjohtajana kansainvälisten komiteoiden erilliskokouksessa, joka järjestetään vuosittain ICOMin yleiskokouksen yhteydessä. Seuraajani kansainvälisten komiteoiden kokouksen puheenjohtajana on ICOM CC:n puheenjohtaja, tanskalainen Kristiane Strætkvern, joten uskon toiminnan kehittämisen olevan hyvissä käsissä. Kansainvälisessä yhteistyössä pohjoismaista pragmaattisuutta oppii nimittäin todella arvostamaan.
Kansainvälisiä komiteoita koskeva suurin tulevaisuuden haaste on niiden tämän hetkinen valikoima. Komiteat ovat syntyneet eri aikoina, erilaisista tarpeista, ja ne ovat hyvin erilaisia kooltaan ja järjestäytymisasteeltaan. Maailma ja museotyö sen myötä ovat muuttuneet, ja ICOMin komiteoiden tulisi peilata tätä muutosta pysyäkseen relevantteina jäsenistölle. Uudistuminen on välttämätöntä, mutta sen läpivienti ei ole helppoa giganttisessa 36 000 jäsenen järjestössä. Minun arvaukseni on, että viimeistään kolmen vuoden päästä, Kioton yleiskokouksessa Japanissa, tämä aihe kuitenkin nousee konkreettisesti esille.
 |
| Italia luovuttaa ICOMin lipun Japanille. |
Komiteatyö on jatkuvaa kehittämistä, oppimista ja iloa tuloksista
Komiteoiden perustehtävä on järjestää vuosittainen konferenssi tai tapaaminen oman aihepiirinsa puitteissa jossain päin maailmaa. Yleiskonferensseissa kaikki komiteat kokoontuvat yhteen paikkaan, kuten nyt Milanoon, ja välivuosina ne leviävät taas maailmalle omien ohjelmiensa mukaisesti. Vain ICOMin suurin kansainvälinen komitea, noin 3000 jäsenen ICOM-CC eli konservointikomitea toimii hieman toisella periaatteella. Koostaan johtuen se kokoontuu vain joka kolmas vuosi, aina yleiskonferenssin jälkeisenä vuonna. Järjestäytyneimmillä komiteoilla on vuosikonferenssien lisäksi muutakin toimintaa, kuten koulutusta (esim. dokumentaatiokomitea CIDOCilla http://network.icom.museum/cidoc/) ja julkaisutoimintaa (kuten museopedagogiikan komitea CECAlla http://network.icom.museum/ceca/).
ICEEssa oman puheenjohtajakauteni tavoitteena oli kehittää ICEEn hallitustyöskentelyä ja toimintaa ammattimaisempaan suuntaan. Puheenjohtajakauteni alussa ICEE oli minimiresurssein toimiva komitea, joka oli alkanut kärsiä jäsen- ja osanottajakadosta. Kolmen vuoden työn jälkeen saatoimme ylpeänä esitellä tuloksiamme ICEEn omassa vuosikokouksessa Milanossa: Kolme upeaa konferenssia (Suomi 2014, Etelä-Afrikka 2015 ja Milano 2016), erinomainen osanottajapalaute, kasvaneet osanottaja- ja jäsenmäärät, ICOMin virallisen nettisivun käyttöönotto ja erilliset konferenssinettisivut, uutiskirjeet jäsenille, sponsori- ja kumppanuussopimukset, omat matka-apurahat kehittyvien maiden ammattilaisille ja kaiken taustalla erittäin toimiva ja toisiaan tukeva hallitus, jossa jokainen jäsen vastaa aktiivisesti jotain osa-alueesta komiteatyössä. ICEEn vetovoiman kasvusta kertoo osaltaan myös se, että hallitukseemme oli tänä vuonna tarjolla kandidaatteja tuplasti enemmän kuin vapaita hallituspaikkoja, ja kandidaattien joukossa oli myös isoja museoita kuten British Museum ja American Museum of Natural History.
Parannettavaa on aina ja kaikkialla, mutta välillä on aika iloita myös työn tuloksista! Mitattavien tulosten ohella komiteatyö rikastaa kaikkien mukanaolevien henkistä ja ammatillista pääomaa, ja mikä parasta, tarjoaa mahdollisuuden ihmisten välisiin kohtaamisiin ja uusiin ystävyyksiin.
Kuka hyötyy komiteatyöstä ja onko se joltain pois?
ICOMin toimintaan osallistuminen vie aikaa ja resursseja. Siksi onkin tärkeää kysyä, ketä nämä panostukset lopulta hyödyttävät. Kuka saa, ja onko se siinä tapauksessa joltain muulta pois? Asiaa voi tarkastella sekä osallistujan/jäsenen, hänen työnantajansa ja rahoittajan tai itse järjestön kannalta.
On selvää, että vapaaehtoistoimintana pyöritettävä järjestö toimii juuri niin hyvin kuin sen jäsenet saavat sen toimimaan. Jos ICOM kiinnostaa, mutta voisi mielestäsi toimia paremmin, ryhdy aktiiviseksi ja tuo panoksesi sen kehittämiseen. ICOM järjestönä tarvitsee jäseniään kehittyäkseen.
ICOMin merkitystä ja mahdollisuuksia henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen kannalta olen nostanut esiin jo yllä. Sitä on vaikea korostaa liikaa. Ratkaisevaa on lopulta oma aktiivisuus. Rohkenetko ottaa kontaktia uusiin ihmisiin, lyöttäytyä juttusille, ja etsiä ihmisiä, jotka ovat oman ammattisi ja tehtäväsi kannalta erityisen kiinnostavia?
Koska kyse on ammatillisesta vapaaehtoistoiminnasta, jota ei kuitenkaan ole täysin mahdollista eikä ehkä mielekästäkään tehdä vain omalla ajalla, komiteatyön hyödyistä tulisi keskustella erityisesti työnantajamuseoidemme kanssa. On erittäin tärkeää, että komiteatyön hyödyt pystytään perkaamaan esiin myös työnantajamme kannalta. Mitä museon toiminnallisia ja strategisia tavoitteita komiteatyöllä voidaan edistää? Miten komiteatyön hyödyt pystytään välittämään omaan museoon ja museokentälle laajemmin? Henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen ohella museolle koituvia hyötyjä voivat olla esim. konkreettiset yhteistyöprojektit, näyttelyvaihto, kehittämishankkeet, ammatillinen vaihto ja benchmarking. Kun ICOMin mahdollisuudet ja merkitys avautuvat kirkkaasti työnantajamuseoillemme, on meidän yhdessä helpompi neuvotella siitä, miten toimintaan osallistuminen kytkeytyy osaksi museotyötämme ja millaisin resurssein sitä voidaan tukea.
Uusi askel – jäseneksi ICOMin hallitukseen!
Yleiskokouksen yhteydessä järjestettiin ICOMin vaalit, joissa valittiin järjestölle uusi presidentti ja hallitus. Tänä vuonna minulla oli kunnia olla ICOM Suomen komitean asettamana ehdokkaana ICOMin hallituksen jäseneksi.
Vaalien tulos ratkesi konferenssin viimeisenä päivänä, 9. heinäkuuta. Vaikka olinkin saanut paljon kannustavia viestejä matkan varrella, olin mykistynyt äänimäärästä, jolla tulin valituksi hallitukseen. Hallitusjäsenyydestä saatte lukea lähiaikoina lisää, joten tässä vaiheessa ei siitä enempää. Lopuksi haluan kuitenkin kiittää lämpimästi ICOM Suomen komiteaa ehdokkuudestani, ja aivan erityisen kiitoksen haluan osoittaa Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriölle pitkäjänteisestä tuesta ICOM-toiminnan ja suomalaisten museoammattilaisten kansainvälistymisen hyväksi – se kantaa hedelmää.
 |
| Päätösjuhla Milanon Triennale-museossa. |
Kuvat ja teksti: Carina Jaatinen
Näyttelypäällikkö, Espoon kaupunginmuseo
ICOM Executive Board, jäsen 2016-
Tausta ICOMissa
- ICEE, pj 2010-2013, hallituksen jäsen 2007-2013
- Separate meeting of the ICOM International Committees, pj 2014-2016
- Nominations and Elections Committee, pj 2012-2015
- ICOM Suomen komitea, pj 2010-2013
