torstai 25. helmikuuta 2016

Matkaraportti: ICOM Nord kokoustaa Grönlannissa - Pohjoismaiden museohaasteet


Syys-lokakuun vaihteessa 2015 järjestettiin Grönlannin Nuukissa Pohjoismaiden ICOM-komiteoiden vuosittainen ICOM Nord -kokous, johon osallistuivat Suomen komitean puheenjohtaja Eero Ehanti sekä sihteeri Wiktoriina Hurskainen. Nord-kokousta ennen keskusteltiin Pohjoismaiden museohaasteisiin ja mahdollisuuksiin keskittyvässä konferenssissa (Culture across boundaries – Conference on museum challenges and possibilities for future Nordic collaboration) yhdessä Grönlannin museonjohtajien kanssa.

© Eero Ehanti
© Eero Ehanti


ICOMin eettiset säännöt grönlanniksi


ICOMin presidentti Hans-Martin Hinz avasi kolmipäiväisen konferenssin ilmaisemalla aidon kiinnostuksensa siihen miten paikalliset Grönlannissa käsittelevät aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöään. Hinz totesi syrjemmällä sijaitsevien alueiden osallistumisen ICOMin toimintaan olevan tärkeää ja toivovansa ettei kyseinen konferenssi jäisi ainoaksi.

Yksi suuri syy konferenssin järjestämiselle Grönlannissa oli ICOMin eettisten sääntöjen grönlanninkielisen ensikäännöksen julkaiseminen. Käännöksen rahoituksesta on vastannut Grönlannin kansallismuseo. Daniel Thorleifsen Grönlannin kansallismuseosta ja arkistosta totesi, että etiikkakoodiston kääntämisestä grönlannin kielelle oli keskusteltu jo vuonna 1992. Thorleifsen totesi rajallisen museohenkilökunnan olevan syy siihen, että Grönlanti on osa Tanskan ICOMia. Toiveena olisi kuitenkin oma kansallinen komitea, vaikka haasteena onkin hankala poliittinen tilanne ja hallinto.

© Eero Ehanti


Vinnie Nørskov Tanskan ICOMista kertoi pohjoismaisen yhteistyön alkaneen 70-luvulla. Tällä hetkellä ICOMin jäseniä Pohjoismaissa on noin 4000. ICOMin yleiskokous on järjestetty kolme kertaa pohjoisessa; Tukholmassa vuonna 1959, Kööpenhaminassa vuonna 1974 ja Norjan Stavangerissa vuonna 1995. Nørskov painotti vielä ICOMin toiminnan lujittavan muun muassa siteitä paikallisten ihmisten ja museoiden välillä sekä eri aloja edustavien museoiden välillä.

Ensimmäisen konferenssipäivän iltaa vietettiin Nuukin tanskalaisnorjalaisen perustajaisän, lähetyssaarnaaja Hans Egeden (1686 - 1758) oranssissa kotitalossa, joka on samalla Grönlannin vanhin rakennus.

© Eero Ehanti

Keskustelua museohaasteista


Toisena konferenssipäivänä kuultiin erilaisia, pääasiassa haasteisiin keskittyviä puheenvuoroja pohjoismaiden museokentältä.

Nivi Christensen Nuukin taidemuseosta kertoi Grönlannissa olevan kaksi taidemuseota (Ilulissat ja Nuuk). Nämä ovat yksityisiä taidekokoelmia ilman keräilyä koskevaa strategiaa. Christensen kertoi myös suunnitteluasteella olevasta ”Grönlannin kansallisesta taidegalleriasta”, jonka toteuttamiseen ei ole toistaiseksi löytynyt rahaa. Christensen totesi voimakkaassa puheenvuorossaan, että Grönlannin kansallismuseon vastuulla on grönlantilaisen taiteen kerääminen, mutta sitä ei ole kirjoitettu mihinkään. Christensenin puheenvuoro antoi vaikutelman, että museoalalla saa Grönlannissa jatkuvasti kyseenalaistaa itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita ja samalla toimia pioneerina uusien käytäntöjen puolesta.

© Eero Ehanti

Grönlannin museoarkea


Bo Albrechtsen Grönlannin kansallismuseosta ja arkistosta kertoi Grönlannin museohistoriasta. Ensimmäinen museo perustettiin vuonna 1953 yksityisellä rahalla halusta dokumentoida ja säilyttää Grönlannin metsästykseen liittyvä kulttuurihistoria. Vuonna 1980 perustettiin Kansallismuseo kun Grönlanti sai itsehallinnon. Grönlannin 15 paikallismuseosta monissa on vain yksi työntekijä ja usein assistentti. Kansallismuseon näyttelytekstit ovat ainoastaan kahdella kielellä, grönlanniksi ja englanniksi. Tämä on poliittinen valinta, joka on saanut tanskalaisilta vierailijoilta negatiivista palautetta. Kansallismuseossa on esillä myös Qilakitsoqin alueelta löydetyt 1400-luvulta peräisin olevat neljä muumioitunutta ihmishahmoa. Vaikka muumiot ovatkin maailmankuulut, kävijän on itse löydettävä ne museosta. Museo on tässä halunnut varmistaa eettisen lähestymistavan ihmisjäänteiden esillepanoon liittyen.

© Eero Ehanti


Anne-Mette Olsvig Qasigiannguitin museosta totesi, että paikallismuseoiden haasteista keskustellaan paikallisella ja poliittisella tasolla. Monet museoista sijaitsevat vanhoissa rakennuksissa, joiden ylläpito on työlästä ja saavutettavuus ei välttämättä ole normien mukainen. Ilmasto sekä demografiset muutokset aiheuttavat myös haasteita. Pienet museoyksiköt toisaalta voivat toimia ketterämmin yhteisöjen kanssa.

© Eero Ehanti

Carl-Erik Holm itäisen Grönlannin Tasiilaqin museosta kertoi, että hallinnollisten muutosten vuoksi (18 kuntaa yhdistyivät neljäksi kunnaksi) monta työpaikkaa siirtyi pääkaupunki Nuukiin. Kunnan neljä museota jakavat 2,2 miljoonan Tanskan kruunun suuruisen budjetin vuosittain.

Grönlannissa kävijöitä museoihin houkuttelee tavallisten paikallisten ihmisten arkeen liittyvät arvot kuten isovanhempien valokuvat ja jouluisin joulukuusi. Ristiriitoja syntyy kun paikalliset asukkaat toivovat museoihin uudempaa historiaa, turistit taas vanhaa historiaa.

© Eero Ehanti
© Eero Ehanti

Hans-Martin Hinz totesi Grönlannin museoammattilaisten esitysten päätteeksi, että käsitys museosta on muuttunut. Museot eivät enää ole jonkin kulttuurin tai aikakauden kultakaudesta kertovia välineitä, vaan ne esittävät monesta eri näkökulmasta tapoja ymmärtää tämän päivän yhteiskuntaa.


ICOM Nord -kokous


ICOM Nord-kokouksessa Nuukin taidemuseossa vaihdettiin Pohjoismaiden ICOM-komiteoiden ja yleisestikin museo-alan ajankohtaisia kuulumisia. Ruotsissa useimmat valtio-omisteiset museot muuttuvat pääsymaksuttomiksi vuoden 2016 alussa. Samoin uusia museoita perustetaan vauhdilla, joista muun muassa vuonna 2016 avattava Ikea-museo. Islannissa taas on havaittavissa poliittista painetta museoiden yhdistämiseen. Kokouksessa päätettiin, että vuoden 2016 ICOM Nord -tapaaminen järjestetään Suomessa.

ICOM Nord-kokouksen yhteydessä tutustuttiin myös Grönlannin yliopistoon ja arkistoon. Arkisto vastaanottaa materiaalia kaikilta Grönlannin julkisilta ja toisinaan myös yksityisiltä tahoilta. Pitkäksi aikaa mieleen jäi kummittelemaan arkistossa kerrottu tosiasia; kaikki 1950-lukua vanhemmat arkistomateriaalit Etelä-Grönlannin alueelta tuhoutuivat kun Tanskan Titaniciksikin kutsuttu M/S Hans Hedtoft törmäsi jäävuoreen ja upposi neitsytmatkallaan Grönlannista Tanskaan vuonna 1959. Puoli mannerta ilman historiaa!


Eero Ehanti ja Wiktoriina Hurskainen



© Eero Ehanti


© Eero Ehanti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti